Kesäkuussa 2014 Ryhdin leikekirjojen selailun tuloksena ilmeni seuraavaa: Tammikuussa 1947 perustettiin palloilujaosto, jossa olivat mukana pesäpallo ja jalkapallo. Vuonna 1948 löytyi kuitenkin pöytäkirjamaininta, että jalkapallo oli tullut mukaan omana yksikkönään. Jalkapallojaosto perustettiin kuitenkin virallisesti vasta 17.2.1956. Kurikassa, kuten muissakin pohjalaiskunnissa, olivat kesäurheilun valtalajeja yleisurheilu ja pesäpallo. Kouluissa oli jalkapallo voimistelutunneilla tuntematon. Taisi olla vuosi 1948 kun Hakolan veljekset Yrjö ja Jussi toivat jalkapallon silloiselle Kirkon koulun kentälle. Eipä siinä montaa iltaa kulunut kun potkijoita oli niin paljon että joukkueetkin saatiin kasaaan. Sääret alkoivat mustua ja koulun ikkunat helistä. Siirtoväen tulo ja muukin sodan jälkeinen muuttoliike toi paikkakunnalle jalkapalloa harrastaneita, jotka pääsiät taas harrastuksensa pariin, jakaen oppejaan aloitteleville. Kurikassa vuonna 1950 pidetty, Palloliiton Vaasanpiirin juniorileiri, oli todellinen piristysruiske aloitteleville palloilijoille. Leirillä olivat vetäjinä mm. itsekin vielä junioreiden kirjoissa olleet Pekka Utriainen VPS ja Lars Hagström VIFK, sittemmin maajoukkuemiehiä molemmat.

Rautatieläisten joukossa oli myös jalkapallon harrastajia ja he aloittivat ystävyysottelut Jalasjärvistä Lumiahon Liikenne Oy:tä vastaan. Otteluita pelattiin vuosina 48 - 50.
Kurikkalaisen jalkapalloilun "primusmoottorina" voidaan pitää 1946 paikkakunnalle muuttanutta, GBK:n kasvattia Alvar Wiklundia. 1950 oli jalkapallo saanut jo niin paljon innokkaita harrastajia että voitiin ilmoittautua silloiseen piirin perussarjaan. Sarja oli jaettu kahteen lohkoon: I-lohkossa pelasivat suomenkielisen alueen joukkueet: KuRy, Alavuden Urheilijat, Ilmajoen Kisailijat, Jalasjärven Jalas sekä Lapuan työv. Urheilijat. II-lohkossa piirin ruotsinkielisen alueen joukkueet: Oravais IF, Malax IF Sundom IF, Korsholm IA, Närpes Kraft ja Kristiinan Urheilijat. Ryhdin ensimmäisessä joukkueessa pelasivat mm. mv; R. Lätti (nykyisin Louhivesi),puolustajat; S. Hellen, L. Andersen, keskikenttä; E. Salmi, A. Wiklund, K. Kurikka, J. Hakola J. Levonen, K Ojanperä, O. Mäkinen, L Stenbäck ja A. Aaltonen. Verhoiluliikkeen omistaja Olavi Mäkinen toimi palloilijoiden tukijana myös taloudellisesti, järjestäen liikkeessään työpaikkoja ainakin parille kolmelle pelaajalle ja hankkien jalkapallokenkiä ja palloja omin kustannuksin. Perustettu jalkapallojaosto järjesti vuodesta 1951 alkaen keskiviikkotansseja taloutensa parantamiseksi, silloiset pääsylipputulot eivät riittäneet edes pallojen hankintaan. Vuonna 1952 olivat omat juniorit jo täyttämässä poisjääneitten tai paikkakunnalta muuttaneiden pelipaikkoja. Mainittuna vuonna joukkueessa pelasivat ainakin A. Virtanen M. Mäkinen, A. Jalonen, V. Koskela, A. Koiranen, O. Luukkainen, Y. Ahonen, K. Kurikka, K. Kivikangas, S. Taira, L. Stenbäck, A. Aaltonen, A. Wiklund, J. Hakola ja A. Välimaa

1953 Ryhti voitti lohkonsa ja otteli piirinmestaruudesta Korsholman IA:ta vastaan. Ensimmäinen peli päättyi 3-3, toinen hävittiin vieraissa. Parhaimman pelinsä Ryhti kuitenkin pelasi mainittuna vuonna "Pohjanmaan Kauppiaitten Oy:n" joukkuetta vastaan. Joukkue oli koottu VPS:n ja VIFK:n sarja- ja reservipelaajista mukana mm. Utriainen, Hagström, Sillanpää, silloisia mestaruussarjapelaajia. Ryhdin Joukkueessa pelasivat: mv; S. Taira, puolust; A. Roivas, A. Jalonen, tukilinja; O. Luukkainen, K. Kurikka, A. Koiranen, hyökkääjät; A. Aaltonen, K. Kivikangas, L. Stenbäck, Y. Ahonen, J Hakola. Ryhti voitti ottelun 3-2.

Ryhdin alkuvuosien jalkapallosta puhuttaessa ei voi unohtaa joukkueen innokkainta kannustajaa ja pallojen huoltajaa "Mysyä". Mistä innostus jalkapalloon kuuromykkä Jalmari Kaukaseen oli tarttunut, ei ole tietoa, mutta ei ollut harjoitusta tai peliä, jota hän ei olisi ollut seuraamassa ollen paikalla jo tunteja ennen niiden alkua.
Vuonna 1952 alettiin pelata niinsanottuja pienoismaaotteluja ruotsinkieliset ja suomenkieliset maaotteluasuin. Kurikan joukkueesta pelasi joka vuosi näissä otteluissa muutama pelaaja.

Kaupunginosa toiminta

Kurikassa on aloitettu nappulajalkapallo jo 1960-luvulla. Silloin järjestimme useina kesinä pienimuotoisia turnauksia eri kyläjoukkueiden välillä Kurikan vanhalla keskuskentällä. Noilta ajoilta palautuvat mieleen vanhemmille pelintekijöille Manchesterin ja Liverpoolin väliset tiukat kamppailut. Yksi pelinrakentaja nousee tuolta ajalta erityisesti esiin, sillä "pätkä" Mauri Alanko jaksoi valaa uskoa tuonaikaiseen juniorijoukkoon erilaisilla palloiluharjoitteilla.

Tämän jälkeen itse nappulajalkapallo siirtyi pääsääntöisesti Kurikan Ryhdin ikäkausitoiminnan piiriin ja on pysynyt siellä melko voimakkaana osa-alueena vuosikymmenestä toiseen.

Kaupunginosajalkapalloilun uusi tuleminen alkoi uudella ryminällä vuonna 1995. Keväällä 1995 Ryhdin jakapallojaoston edustajat rantautuivat eri kyläkoulujen liikuntatunneille ja kertoivat tulevasta kaupunkiosatoiminnasta. Toiminnan nälkä oli melkoinen, sillä nappulajoukkueita muodostui eri kylätaajamiin. Näistä aktiivisimmat olivat Kirkko, Mieto, Myllykylä, Polvi, Luopa, Kamppi, Säntti, Koivisto, Tuiskula ja Kangas.

Kaupunkiosatoiminnan käytännön toiminta alkoi Kurikan keskuskentällä 14.06 1995 klo 18.00, jolloin kotikaupunkimme koulutoimen talouspäällikkö Kirsti Mähönen suoritti avauspotkun junioripelissä Kirkko - Myllykylä. Historiankirjat muistavat oheisen pelin alkuminuuteilta tapahtuman, kun 6-vuotias Jaakko -poika täräytti avausmaalin ottelun toisella peliminuutilla väen vielä ihastellessa kaupunkiosatoiminnan avaustapahtumaa. Tuolloin kaupunkiosajoukkueet pelasivat ns. kesäsarjan eri koulujen kentillä ja tutustuivat samalla kotipitäjämme eri kylätaajamiin. Juniorijoukkueet oli jaettu neljään eri ikäluokkaan siten, että joka kylältä mahdollisimman moni nuori olisi päässyt riemuisan harrastuksen pariin. Monissa joukkueissa oli mukana myös tyttöjä melkoisesti, ja he antoivatkin pelitapahtumiin aivan uudenlaista sykettä. Valmentajina ja pelinohjaajina ovat alusta lähtien toimineet nuorten isät ja äidit sekä vanhemmat sisarukset.

Kurikan Ryhdin kaupunkiosatoiminta on vakiinnuttanut toimintansa vuoden 1995 jälkeen, ja joka vuosi Kurikassa on vajaa 20 kaupunkiosajoukkuetta ottelemassa vihreän veran herruudesta eri kylätaajamissa. Vuosien saatossa on toki jo vanhempia koulutettu pelinohjaajiksi ja tuomareiksi Fair Play -hengessä.

Kaupunkiosatoiminta on joka vuosi huipentunut upeaan KURIKKA -turnaukseen elokuun lopun viikonvaihteessa Kurikan keskuskentällä. Silloin on mitelty neljässä eri ikäluokassa pallokentillä ja aina tärkein palkinto on ollut yhden joukkueen valinta Fair Play -joukkueeksi. Kurikan luonnonkaunis urheilukenttä on iloinnut raikuvan nuorisojoukon ja heidän taustajoukkojensa kanssa kilpaa jo useana vuotena elokuun viikonlopputurnauksessa. Moni kaupunkiosapelaaja on saanut toiminnan kautta myös innostuksen liikuntaan laajemminkin sekä aina tarvittavaan sosiaaliseen toimintaan ikäistensä parissa.

Kurikan Ryhdin jalkapalloilun aktiiviväki uskoo vankasti kaupunkiosatoiminnan tulevaisuuteen tulevinakin vuosina ja vuosikymmeninä.

Kaupunginosatoiminta päätettiin jalkapallojaostossa keväällä 2013 muuttaa pallokoulutoiminnaksi,sillä toiminta ei enää vastannut alkuperäistä ideaa.Harrastaja määrien tippuessa ja toimintaan osallistuvista lapsista ei enää saatu eri kaupunginosia edustavia joukkueita joten toimintaa hieman muutettiin.Joka Syksyinen KURIKKA-turnaus kuitenkin järjestetään myös jatkossa.